Tukea median seksisisältöjen käsittelyyn

median_seksisisa%cc%88llo%cc%88t_kansi

Mediakasvatusseura julkaisi tiistaisessa Mediakasvatus  ❤ seksuaalikasvatus -seminaarissa allekirjoittaneen tuottaman oppaan  Median seksisisällöt ja mediakasvatus lasten ja nuorten parissa työskentelevien  kasvattajien tueksi median seksiä ja seksuaalisuutta käsittelevien sisältöjen erittelyyn.

Oppaassa luodaan silmäys median vaikutustutkimuksiin ja niiden reunaehtoihin, jolloin kasvattajien ymmärrys median roolista alaikäisten kehityksessä vahvistuu. Siinä myös esitetään tiiviisti kuvaohjelmaluokittelun perusteet seksiä käsittelevien mediasisältöjen osalta. Näiden lisäksi oppaassa pureudutaan keskeisimpiin tutkimustuloksiin mm. alaikäisten pornografian käytöstä ja nuorten seksuaalisesta toiminnasta internetissä.

Oppaan erityinen painopiste on media- ja seksuaalikasvatusta edistävien asiantuntijatahojen materiaaleissa. Siinä nostetaan esille kotimaisia hyviä käytäntöjä ja käytännöllisiä ohjeita, miten kasvattajat voivat ottaa median seksuaaliset sisällöt kasvatuksen resurssiksi kouluikäisten kanssa.

Tee hyvin ja lataa opas ilmaiseksi osoitteesta mediakasvatus.fi

Arkistojen aarteita seksuaalikasvatukseen

lapset nauravat kylvyssä

Voi kiitos Marja Hintikka Liven tiimi, kun kaivoitte arkistoista oikean aarteen! Mitä? Mistä lapset tulevat -ohjelma käsittelee aikakaudelleen tyypillisen vapautumisen eetoksen mukaisesti seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Viime päivien some-ruodinnoissa on nostettu esille ohjelman tavat puhua erektiosta ja siemensyöksystä, itsetyydytyksestä ja yhdynnästä jotenkin karskeina ja sopimattomina. Mutta lukekaapas Marja Hintikka Liven keräämiä katsojien tarinoita lastensa kehoon liittyvistä huomioista. Siellähän ne jäykistyvät pippelit, poreilevat pimpit ja nussimiset edelleen esiintyvät!

YleX:n julkaisemassa uutisessa summataan rivien välissä mielestäni loistavasti se, mikä tämän päivän seksuaalikasvatuksessa teinien mielestä oikein mättää. Seksuaalikasvatus kaikessa neutraaliuudessaan ja asiallisuudessaan ei kohtaa sitä maailmaa, missä alaikäiset tänä päivänä elävät. Mieleeni palautui Poikien Puhelimen tiimin taannoinen kirjoitus, jossa todettiin mm.:

Pojat puhuvat tunteistaan paljon. Puhe on verhottu erilaiseen huntuun kuin mihin kasvattajat ja aikuiset ovat tottuneet. Se on kieltä, jota pojat puhuvat keskenään. Puhelimessa on anonyyminä helppo puhua juuri niin kuin poikien alakulttuurissa puhutaan. Siihen on hyvä tarttua. Voi ohjata poikia puhumaan asioista myös toisella tavalla ja kertoa heille myös toisenlaisista tunteista ja nimetä ne. Mutta ei ylhäältä alaspäin vaan alhaalta ylöspäin, poikien kielellä ja tavoilla.

Ohje on erinomainen myös laajemmin seksuaalikasvatuksessa sovellettavaksi. En tällä tarkoita, että kaikkien seksuaalikasvattajien olisi kuorossa ruvettava puhumaan runkkaamisesta ja panemisesta. Mutta yletön varovaisuus ja viestien jatkuva “nätti paketoiminen” tekee seksuaalikasvatuksesta hajutonta ja mautonta, siis jotain täysin muuta kuin mitä itse seksuaalisuus on.

Suomessa esimerkiksi Väestöliitto ja Sexpo ovat tehneet loistavaa työtä yhä nuorisolähtöisempien menetelmien kehittämiseksi. Kurkatkaapa esimerkiksi Hurma-lehti tai Yle Summerin kertakaikkisen loistava ohjelma Melonit ja Banaanit, jossa summerilaiset juttelevat murrosiän muutoksista ja seksuaalisuudesta. Toisaalta vielä ollaan aika kaukana Ruotsin RFSU:n tavoista edistää seksuaaliterveyttä lasten ja nuorten keskuudessa.

Seksuaalikasvatuksen tueksi

Näyttökuva 2016-2-19 kello 14.06.53.png

Vanhemmat ja alaikäisten parissa työskentelevät, nyt kuulolle! THL julkaisi loppuvuodesta mainion teoksen, Seksuaalikasvatuksen tueksi (pdf), joka on ilmaiseksi ladattavissa verkossa. Julkaisun tekoon ovat osallistuneet lukuisat seksuaalikasvatuksen asiantuntijat. Minulla oli ilo ja kunnia vastata mediakasvatukseen liittyvästä osiosta Seksiä mediassa! Lasten ja nuorten mediakokemukset osaksi seksuaalikasvatusta (s. 140–149).

Kuten julkaisun toimittanut Katriina Bildjuschkin toteaa esipuheessaan, opetuksen ja kasvatuksen tulee vastata muuttuvaan maailmaan ja sen käymistilassa oleviin käsityksiin hyvästä, sivistyneestä ja oikeasta. Ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyy kiinteästi tieto, taidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu sekä eettinen vastuullisuus. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä myös seksuaaliterveyden edistämisessä.

Kasvattajien seksuaalikasvatusvalmiudet tarvitsevat päivitystä, jotta he voivat vastata kasvavien tarpeisiin. Seksuaalikasvatuksen tueksi -julkaisu tarjoaa yksien kansien välissä tiivistetysti kaiken sen perustiedon, mitä seksuaalikasvattaja työssään tarvitsee. Julkaisussa huomioidaan omina osioinaan seksuaalinen kehittyminen, seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden eri osa-alueet sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus, jotka  ovat keskeisiä teemoja terveyttä ja hyvinvointia tukevan kasvun ja kehityksen käsittelyssä.

Julkaisun tarkoitus on auttaa seksuaalikasvatuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Oletpa sitten lastentarhan- tai luokanope, terkkari, nuorisotyöntekijä, kuraattori tai vanhempi, tee hyvin ja lataa Seksuaalikasvatuksen tueksi jo tänään!

Pornoa kouluihin – miksi ja miten?

11388621815_06f07996d8Helsingin Sanomat uutisoi iltapäivälehtien vanavedessä tanskalaisprofessori Christian Graugaardin lausunnoista, joiden mukaan pornografiset sisällöt tulisi liittää osaksi koulujen seksuaalikasvatusta. Menemättä tarkemmin siihen, mitä todellisuudessa on sanottu (alkuperäistekstin suorat lainaukset nimittäin eivät suoranaisesti viittaa siihen, että Graugaard haluaa tuoda pornovideot oppitunneille), olen joistakin professorin ajatuksista tismalleen samaa mieltä.

Graugaardin mielestä seksuaalikasvatuksessa käsiteltävät sisällöt ja se, etteivät käsiteltävät asiat kenties enää vastaakaan nykynuorten todellisuutta, on todellinen ongelma.  Ajattelen samoin. Meillä täällä Suomessa on hyvin saatavilla ajankohtaista tietoa nuorten seksuaalikokemuksista mm. Kouluterveyskyselyn ja Väestöliiton erilaisten tutkimushankkeiden kautta. Erilaisia nuorille suunnattuja verkkoauttamispalveluita (mm. 1, 2 ja 3) seuraamalla saamme hyvin käsityksen siitä, mikä nuoria askarruttaa seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa. On selvää, että pornografia kuuluu monen nuoren arkeen. Esimerkiksi Kouluterveyskyselyn mukaan 14–16-vuotiaista pojista 74 % ja tytöistä 22 % ilmoittaa katsovansa pornoa netistä. Pelkästään jo tällä perusteella pornografian pitäisi olla osa koulujen seksuaalikasvatusta. Jaan Graugaardin ajatukset siitä, että mediavälitteisiä kuvauksia seksistä ja pornografiaa tulee käsitellä oppilaiden kanssa kriittisesti ja reflektoiden.

Sen sijaan tavat, joilla “porno tuodaan kouluihin”, ovat moninaiset. Pornografian käsittelyn ei tarvitse tarkoittaa sitä, että terveystiedon oppitunnilla opettaja heijastaa pornovideoita valkokankaalle – tämä sitä paitsi olisi  lainvastaista, sillä kuvaohjelmalaki kieltää pornografian esittämisen ja levittämisen 18 vuotta nuoremmalle. Pornoa voidaan kuitenkin käsitellä oppitunneilla ottamalla nuorten omat kokemukset ja näkemykset mediavälitteisistä seksin kuvauksista opetuksen resurssiksi. Mm. Mediataitokoulussa julkaistu Seksiä mediassa -aineisto on erinomainen apuväline yläkouluille asian käsittelemiseksi. Aineiston teossa nuorten mielipiteillä on ollut keskeinen sija. Väestöliitto on julkaissut Poikanäkökulma seksuaaliopetukseen – kasvattajan oppaan (pdf), joka käsittelee pornografian osuutta suomalaispoikien elämässä varsin tasapainoisesti ja nuoria kunnioittaen. Erinomainen keskusteluaineisto pornografiasta alakouluikäisten lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille ja/tai vanhemmille (pdf) löytyy puolestaan Mannerheimin lastensuojeluliitolta.

Viime päivien kohkaus ei sinällään ole uusi asia. Jokusia vuosia aikaisemmin hieman suuremman mittakaavan mediakohu nousi Sexpo-säätiön silloisen puheenjohtajan ajatuksista liittää pornografiset esitykset koulujen seksuaalikasvatukseen. Mielestäni nämä keskustelut nostavat pintaan ensisijaisesti sen, millainen seksuaalikasvatus palvelisi parhaiten nykynuorten tarpeita. Harmi vain, että monestikaan nuorten omat äänet eivät näissä keskusteluissa kuulu. Ehkäpä nyt olisi jo korkea aika!

photo credit: l’amour eternel via photopin (license)

Mediataitokoulun uusi aineisto: Seksiä mediassa

seksia_mediassa

 

Minulla on viime vuoden aikana ollut ilo olla mukana kommentoimassa Mediataitokoulussa julkaistua uutta Seksiä mediassa -aineistoa. Se on suunnattu 8.-luokkalaisten ja sitä vanhempien nuorten kanssa toimiville ammattilaisille tukipaketiksi keskusteltaessa median seksuaalisista sisällöistä ja pornografiasta nuorten kanssa. Monipuolinen aineisto sisältää tietotekstejä, keskusteluvinkkejä ja tehtäviä ja se käsittelee kolmea toistaan tukevaa aihetta: kaupallisia seksuaalisia sisältöjä mediassa, sukupuolen kuvauksia ja pornografiaa.

Seksistä ja pornografiasta keskusteltaessa on tärkeää, että nuorten ajatuksia ja kokemusmaailmaa arvostetaan. Aineistoon kuuluu kiinteästi Seksiä mediassa -video, joka perustuu nuorten omiin kirjoituksiin kyseisestä aiheesta. Koska aihealue jakaa mielipiteitä myös aikuisten kesken, on tärkeää, että nuorten erilaiset näkemykset tulevat kuulluiksi. Siksi myös videolla esitetyt näkökulmat ovat osin keskenään ristiriitaisia. Mielipiteiden moninaisuus tukee aiheesta käytävää keskustelua.

Tulen hyödyntämään Seksiä mediassa -videota vanhemmille ja lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille suunnatuissa valmennuksissani, sillä video raottaa hyvin ajatuksia, joita nuorilla on seksiä kuvaavasta mediamaisemasta. Mutta toisin kuin monet aikuiset kuvittelevat, nuoret eivät suodattamatta imaise mediavälitteisiä viestejä seksistä, vaan he pohtivat näitä asioita kriittisesti ja suhteuttavat median välityksellä koettuja asioita omaan kokemusmaailmaansa.

Kiitos Mediataitokoulun jengille, että rohkenitte ottaa pornografian osaksi aineistoa! Erinomainen keskusteluaineisto pornografiasta alakouluikäisten lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille ja/tai vanhemmille (pdf) löytyy Mannerheimin lastensuojeluliitolta.