Tukea median seksisisältöjen käsittelyyn

median_seksisisa%cc%88llo%cc%88t_kansi

Mediakasvatusseura julkaisi tiistaisessa Mediakasvatus  ❤ seksuaalikasvatus -seminaarissa allekirjoittaneen tuottaman oppaan  Median seksisisällöt ja mediakasvatus lasten ja nuorten parissa työskentelevien  kasvattajien tueksi median seksiä ja seksuaalisuutta käsittelevien sisältöjen erittelyyn.

Oppaassa luodaan silmäys median vaikutustutkimuksiin ja niiden reunaehtoihin, jolloin kasvattajien ymmärrys median roolista alaikäisten kehityksessä vahvistuu. Siinä myös esitetään tiiviisti kuvaohjelmaluokittelun perusteet seksiä käsittelevien mediasisältöjen osalta. Näiden lisäksi oppaassa pureudutaan keskeisimpiin tutkimustuloksiin mm. alaikäisten pornografian käytöstä ja nuorten seksuaalisesta toiminnasta internetissä.

Oppaan erityinen painopiste on media- ja seksuaalikasvatusta edistävien asiantuntijatahojen materiaaleissa. Siinä nostetaan esille kotimaisia hyviä käytäntöjä ja käytännöllisiä ohjeita, miten kasvattajat voivat ottaa median seksuaaliset sisällöt kasvatuksen resurssiksi kouluikäisten kanssa.

Tee hyvin ja lataa opas ilmaiseksi osoitteesta mediakasvatus.fi

Median vaikutukset ja suojaavat tekijät

halaus

Olen menossa Etelän-SYLI:iin alustamaan keskustelua aiheesta Monipuoliset mediataidot hyvinvoinnin edistäjänä. Tuohon tilaisuuteen valmistautuessani kertasin sitä, mitä tässä vuosien varrella olen oppinut median vaikutustutkimuksista.

Julkisessa keskustelussa tiuhaan artikuloitu huoli median roolista esimerkiksi asenne- tai seksuaalikasvattajana ei ole täysin aiheeton, sillä tänä päivänä mediakulttuuri on keskeinen lasten ja nuorten oppimis- ja toimintaympäristö. Median vaikutukset erityisesti lapsikatsojiin ovat herättäneet paljon akateemista kiinnostusta. Ongelma ei ole siinä, etteikö tutkimusta olisi riittävästi, vaan kysymyksiä herättää lähinnä se, missä määrin voimme median vaikutustutkimusten perusteella vetää syy-seuraussuhteita median osaan lasten ja nuorten kehityksessä. Tällä hetkellä tutkijat tuntuvat olevan yhtä mieltä lähinnä siitä, että asioilla on yhteyksiä, mutta kausaalisia syy-seuraussuhteita median osaan lasten ja nuorten kehityksessä ei voida suoraviivaisesti todentaa.

Median vaikutustutkimukset ovat osoittaneet, että mediasisällöillä on merkitystä tiedollisessa, tunne-elämän ja identiteetin kehityksessä sekä fyysisessä ja sosiaalisessa kehityksessä. Vaikutustutkimukset eivät kuitenkaan anna yksiselitteistä vastausta siihen, miten mediasisällöt itsessään todellisuudessa vaikuttavat.

Tämän hetken käsityksen mukaan median vaikutukset korostuvat erityisesti silloin, kun lapsen tai nuoren kasvuympäristössä muutkin mallit toimivat samansuuntaisesti kuin median mallit.

Tarja Salokoski ja Anu Mustonen (2007) puhuvat kehävaikutusten kierteestä: niille, jotka ovat persoonallisten ominaisuuksiensa ja tulkintakehystensä suhteen vastaanottavaisia median vaikutuksille, ja joilla läheinen kasvuympäristö vahvistaa median viestejä, vaikutukset korostuvat voimakkaammin.

Median vaikutustutkimuksissa korostuu se, että mediasuhde on aina hyvin yksilöllinen. Näin ollen yleisiä totuuksia minkään nimenomaisen mediasisällön seurauksista ei voida luotettavasti tuottaa. Median vaikutukset vaihtelevat yksilöittäin ja kehitysvaiheesta riippuen. Vaikutustutkimukset ovat myös osoittaneet, että median riskivaikutukset saattavat olla ohimeneviä. Kuten kaikista teininä tupakkaa, alkoholia tai huumeita kokeilleista ei kehity päihteiden väärinkäyttäjiä, ei esimerkiksi kaikille alaikäisenä pornoa katselleille synny automaattisesti seksuaalisen kehityksen ja fyysisen minäkuvan ongelmia.

On muutama asia, jotka haluaisin alustustani kuulemaan tulleiden muistavan. Mediasuhteessa monipuoliset mediataidot ovat vain yksi osa suojaavista tekijöistä. Oiva pohja mediataidoille ja vastalääke mediassa esitettäville epärealistisille ja ylivoimaisille minäihanteille rakennetaan myönteisten ja turvallisten ihmissuhteiden kautta. Kiteytetysti:

  • Mitä enemmän tukea ja hyväksyntää ystäviltä ja perheeltä, sitä vahvempi itsetunto.
  • Mitä vahvempi itsetunto, sitä myönteisempi ruumiinkuva.
  • Mitä vahvempi itsetunto ja ehyempi identiteetti, sitä vähemmän median mallit vaikuttavat yksilöön.

Meistä jokainen voi osaltaan auttaa kehittämään kulttuuriamme enemmän toisia kannustavaan suuntaan.

Kannusta ja kiitä sekä tue ja arvosta ympärilläsi olevia ihmisiä päivittäin. Päätä, että et siirrä tyytymättömyyden kierrettä eteenpäin. Edith Södergranin sanoin: Itsevarmuuteni johtuu siitä, että olen löytänyt ulottuvuuteni. Minun ei sovi tehdä itseäni pienemmäksi kuin olen.

photo credit: iz4aks via photopin cc

Viikon hatunnosto: Kartoitus nuorten verkkokulttuuria käsittelevästä kotimaisesta tutkimuksesta

nuorten verkkokulttuuri

Nyt on herkkua tarjolla! Verke julkaisi odotetun kartoituksen nuorten verkkokulttuuria käsittelevästä kotimaisesta tutkimuksesta (pdf). Kunnianhimoinen tutkimuskartoituksen teko tuo Verkelle ja julkaisun toteuttaneelle Annukka Lehtikankaalle Viikon hatunnoston!

Nuorten verkon käyttöä on tutkittu Suomessa kuluneen vuosikymmenen aikana laajasti ja lukuisista eri näkökulmista. Näin ollen kokonaiskuvan luominen nuorten verkon käyttötavoista sekä etenkin verkkokulttuuria käsittelevästä tutkimuksesta on haasteellista. Verken julkaisema raportti lisää tietoa nuorten kokemuksista merkityksenannoista koskien verkossa ja verkon välityksellä tapahtuvaa toimintaa. Raportti nostaa esille kolme keskeisintä nuorten verkkokulttuuria jäsentävää teemaa:
  1. identiteetin muodostuminen,
  2. vuorovaikutus ja yhteisöllisyys sekä
  3. toimijuus ja vaikuttaminen verkossa.

EU Youth Reportin mukaan verkko on keskeisessä asemassa suomalaisten nuorten päivittäisessä ja viikoittaisessa kanssakäymisessä kaikissa ikäryhmissä 15 vuodesta ylöspäin. Suomalaisnuoret arvioivat itsensä erittäin aktiivisiksi tietoteknologian ja internetin käyttäjiksi.

Koska verkko toimintaympäristönä merkitsee paljon nuorille itselleen, on perusteltua, että ammatissaan nuorten kanssa tekemisissä olevat tahot tutustuvat nuorten verkon käyttötapoihin ja erilaisiin nuorisokulttuureihin verkossa. Verken raportti tekee tutustumisesta helppoa.
Erityisen ilahtunut olin siitä, että Verken raportti piirtää selkeän kuvan siitä, mitä verkko oikeastaan nuorille merkitsee. Internet ei ole ainoastaan viestinnän ja vuorovaikutuksen väline, vaan nuorille verkko on keskeinen kasvuympäristö, jossa arjen monipuoliset toiminnot sekoittuvat sosiaaliseen kanssakäymiseen. Täten nuorten verkottunutta todellisuutta ei ole hedelmällistä tarkastella arjen erillisenä osana ja muusta elämästä irrallisena saarekkeena, vaan laajemmin tilana ja toimintaympäristönä, joka osaltaan luo omat toiminnan mahdollisuudet tai rajoitukset.