Kuka vastaa nuorten seksiin liittyviin kysymyksiin?

feet-914737_1280

Pääsin juttelemaan Yle Puheelle nuorista ja pornosta. Mainiossa ohjelmassa keskustellaan suomalaisista ja pornon tulevaisuudesta eri näkökulmista. Omassa haastatteluosiossani halusin tuoda kontekstia suomalaisnuorten seksuaalisuutta ruotivaan keskusteluun, jonka pääargumentit valitettavan usein perustuvat oletuksiin tai mutuiluun. Ohjelman voi kuunnella täältä.

Kaikkein herkimille kuuntelijoille vakuutan, että vaikka suhtaudunkin kriittisesti esimerkiksi seksuaalisen mediakuvaston vaikutustutkimuksiin ja kyseenalaistan mediavälitteisten kohujen perusteita, en silti suosittele pornoa kenellekään alaikäiselle jo ihan kuvaohjelmalakiin perustuen. Sen sijaan ymmärrän täysin niitä syitä ja motivaatioita, joiden vuoksi nuoret kertovat hakeutuvansa pornon äärelle.

Yksi suurimpia haasteita seksuaalikasvatuksen näkökulmasta tällä hetkellä on mielestäni se, että nuorilla on paljon kysymyksiä seksistä ja seksuaalisuudesta, joihin he eivät koe saavansa vastauksia lähipiirinsä aikuisilta tai koulusta. Seksuaalikasvatuksen sisällöt ja menetelmät määritellään yleensä aikuisvetoisesti, eikä lasten ja nuorten toiveita juurikaan oteta erinäisistä syistä huomioon. Kenties osaksi tästä syystä yhä useammat alaikäiset päättävät etsiä vastauksia seksiä ja seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiinsä muualta kuin kotoa tai koulusta.

Lapsille ja nuorille tulisi taata turvallinen ilmapiiri, jossa esimerkiksi seksuaalisiin mediakuvastoihin liittyviä tuntoja voidaan purkaa ilman syyllisyyden ja häpeän tunteita. Aikuisten olisi myös syytä muistaa, että ns. seksuaaliset nettiriskit, kuten avoimen seksuaalisten kuvien näkeminen, eivät automaattisesti tarkoita ikävää kokemusta. Pienet lapset saattavat kokea pornografian järkyttävänä kun taas teini-ikäiset erinäisistä syistä saattavat hakeutua pornon äärelle. Tärkeää olisikin siksi kuulla alaikäisten itsensä esittämiä tulkintoja ja kokemuksia ilman että kokemukset luokitellaan etukäteen hyviin ja pahoihin. Tässä mielessä aikuistenkin ”seksuaalikasvattaminen” olisi erittäin tärkeää.

Kaikki lapset tarvitsevat asianmukaista ja ikätasoista tietoa seksuaalisuudesta ja median tavoista kuvata seksiä. Mikäli vanhemmat itse kokevat esimerkiksi pornografiasta puhumisen jälkikasvulleen liian ylivoimaiseksi tehtäväksi, suosittelen, että he kannustaisivat lapsiaan ottamaan yhteyttä laadukkaaseen, nuorille suunnattuun seksuaaliterveyspalveluun, jossa alaikäisten kysymyksiin vastaa koulutettu seksuaaliterveyden ammattilainen, joko seksuaalineuvoja tai seksuaalikasvattaja. Tällaisia palveluita on esimerkiksi Väestöliitolla, Sexpolla ja e-Talolla, muutamia mainitakseni.

photo credit: Pixabay.com