Pornoa kouluihin – miksi ja miten?

11388621815_06f07996d8Helsingin Sanomat uutisoi iltapäivälehtien vanavedessä tanskalaisprofessori Christian Graugaardin lausunnoista, joiden mukaan pornografiset sisällöt tulisi liittää osaksi koulujen seksuaalikasvatusta. Menemättä tarkemmin siihen, mitä todellisuudessa on sanottu (alkuperäistekstin suorat lainaukset nimittäin eivät suoranaisesti viittaa siihen, että Graugaard haluaa tuoda pornovideot oppitunneille), olen joistakin professorin ajatuksista tismalleen samaa mieltä.

Graugaardin mielestä seksuaalikasvatuksessa käsiteltävät sisällöt ja se, etteivät käsiteltävät asiat kenties enää vastaakaan nykynuorten todellisuutta, on todellinen ongelma.  Ajattelen samoin. Meillä täällä Suomessa on hyvin saatavilla ajankohtaista tietoa nuorten seksuaalikokemuksista mm. Kouluterveyskyselyn ja Väestöliiton erilaisten tutkimushankkeiden kautta. Erilaisia nuorille suunnattuja verkkoauttamispalveluita (mm. 1, 2 ja 3) seuraamalla saamme hyvin käsityksen siitä, mikä nuoria askarruttaa seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa. On selvää, että pornografia kuuluu monen nuoren arkeen. Esimerkiksi Kouluterveyskyselyn mukaan 14–16-vuotiaista pojista 74 % ja tytöistä 22 % ilmoittaa katsovansa pornoa netistä. Pelkästään jo tällä perusteella pornografian pitäisi olla osa koulujen seksuaalikasvatusta. Jaan Graugaardin ajatukset siitä, että mediavälitteisiä kuvauksia seksistä ja pornografiaa tulee käsitellä oppilaiden kanssa kriittisesti ja reflektoiden.

Sen sijaan tavat, joilla “porno tuodaan kouluihin”, ovat moninaiset. Pornografian käsittelyn ei tarvitse tarkoittaa sitä, että terveystiedon oppitunnilla opettaja heijastaa pornovideoita valkokankaalle – tämä sitä paitsi olisi  lainvastaista, sillä kuvaohjelmalaki kieltää pornografian esittämisen ja levittämisen 18 vuotta nuoremmalle. Pornoa voidaan kuitenkin käsitellä oppitunneilla ottamalla nuorten omat kokemukset ja näkemykset mediavälitteisistä seksin kuvauksista opetuksen resurssiksi. Mm. Mediataitokoulussa julkaistu Seksiä mediassa -aineisto on erinomainen apuväline yläkouluille asian käsittelemiseksi. Aineiston teossa nuorten mielipiteillä on ollut keskeinen sija. Väestöliitto on julkaissut Poikanäkökulma seksuaaliopetukseen – kasvattajan oppaan (pdf), joka käsittelee pornografian osuutta suomalaispoikien elämässä varsin tasapainoisesti ja nuoria kunnioittaen. Erinomainen keskusteluaineisto pornografiasta alakouluikäisten lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille ja/tai vanhemmille (pdf) löytyy puolestaan Mannerheimin lastensuojeluliitolta.

Viime päivien kohkaus ei sinällään ole uusi asia. Jokusia vuosia aikaisemmin hieman suuremman mittakaavan mediakohu nousi Sexpo-säätiön silloisen puheenjohtajan ajatuksista liittää pornografiset esitykset koulujen seksuaalikasvatukseen. Mielestäni nämä keskustelut nostavat pintaan ensisijaisesti sen, millainen seksuaalikasvatus palvelisi parhaiten nykynuorten tarpeita. Harmi vain, että monestikaan nuorten omat äänet eivät näissä keskusteluissa kuulu. Ehkäpä nyt olisi jo korkea aika!

photo credit: l’amour eternel via photopin (license)

Osallistu keskusteluun!

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s