Kun kysymyksillä on väliä

nuoret hengaa

Kirjoittelin viime viikolla siitä, miltä suomalaisnuorten seksuaalisuus tilastojen valossa näyttää. Tuossa kirjoituksessa sivusin sitä, kuinka alaikäisten seksuaalisuuteen liittyvää tutkimusaineistoa kerätään lähinnä ei-toivotuista seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Erityisen harmillista mielestäni on se, että julkista keskustelua aiheesta leimaa riskikeskeisyys ja uutisoinnissa harvoin viitataan tutkimuksiin, joissa lapsia ja nuoria olisi aidosti kuultu. Aidosti nuoria kuuleva tutkimus tavoittaa nimittäin sävyjä, jotka tilastojen ohella kyseenalaistavat esimerkiksi julkisuudessa esillä ollutta oletusta nuorten koventuneesta sukupuolikulttuurista.

Mielenkiintoisen esimerkikn tarjoaa Marjo Kuortin (2006) väitöstutkimus (pdf) suomalaisten tyttöjen seksuaaliterveydestä ja -kulttuurista. Kuortin tutkimus osoitti, että luottamus sekä lämpimät ja läheisyyden tunteet kumppania kohtaan olivat keskeisimmät tyttöjen seksuaalista kanssakäymistä määrittävät osatekijät. Kuortin tutkimukseen osallistuneet tytöt, jotka joissakin yhteyksissä kategorisoitaisiin riskiryhmän jäseniksi varhaisten seksuaalikokemusten perusteella, nostivat esille riskien (mahdollisen raskauden tai sukupuolitautien) sijaan pohdinnat sosiaalisista suhteista, valmiudesta, vastuusta ja vapauksista. Kuortin tutkimus haastaa julkisessa keskustelussa esitettyjä asiantuntija-arvioita siitä, että nuorten seksuaalikulttuuri olisi koventunut, nuorten mentalisaatiotaidot hapertuneet tai nuorten seksuaalinen kanssakäyminen olisi muuttunut tunteettomammaksi.

Nuorten karsinoiminen erillisiin riskiryhmiin johtaa paitsi ahdasrajaisiin tulkintoihin myös yksipuolisiin ja tehottomiin toimiin, joilla ei edistetä nuorten seksuaaliterveyttä eikä hyvinvointia. Lisäksi riskikeskeinen toimintakulttuuri hiljentää nuoret ja puhuu heidän omien tulkintojensa ohi.
Olen aikaisemmissa kirjoituksissani peräänkuuluttanut nuorten pornokokemuksia selvittävää tutkimusta nuorisolähtöisemmäksi. Toisin sanoen toivoisin, että alaikäisten pornografiankulutukseen liittyvän määrällisen aineiston lisäksi toteutettaisiin aidosti nuoria kuulevaa tutkimusta, jolloin nuoret itse pääsisivät kertomaan pornokokemuksistaan. Vaikka tällainen aineistonkeruu tarkoittaakin käytännössä byrokratian lisääntymistä erilaisine eettisine lausuntoineen ja suostumusmenettelyineen, tutkijan etiikka mielestäni velvoittaa huomioimaan myös itse nuoret tiedon tuottajina ja seksuaalisina toimijoina.

photo credit: vasilennka via photopin cc

Osallistu keskusteluun!

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s