Lapset Älä älä -maassa

lapset kädet silmillä

Nelivuotias tyttäreni on viime päivinä ollut kovasti tohkeissaan poikien pissaamisesta. Hänestä on vallan ihmeellistä, että pojat voivat valita, pissatako seisaaltaan vai istualtaan, kun taas meidän tyttöjen on notkistettava polvia, jos haluamme selviytyä suorituksesta kuivin nahoin. Näiden keskustelujen ryydittäessä jokaista vessakäyntiä tulee väistämättä ajatelleeksi lukioajan psykologian kursseilla tahkottuja Freudin oppeja.

Peniskateutta tahi ei, tämä äiti-ihminen on jälleen kerran miettinyt, miten tämäkin asia pitäisi jälkikasvun kanssa käsitellä. Päiväkodeissa tiedonhaluiset lapset tutustuvat vessa-asioiden kautta sukupuolten fyysisiin eroihin vertaistensa kautta. Äitinä yritän kovasti siirtää omat häveliäisyydenpuuskani taka-alalle ja ymmärtää, että lapsen seksuaalisuus on uteliasta, iloista ja luonnollisesti viatonta. Eikö tuollaista seksuaalisuutta kannatakin vaalia ja tukea? Lapsen ylpeys omasta kehosta ja sen toiminnoista on herkkää ja hellyttävää, ja mielelläni säilyttäisinkin sen sellaisena.

Yksi tärkeimmistä vanhemmuuteen liittyvistä oivalluksistani tässä matkan varrella on ollut se, että myös puhumattomuus on seksuaalikasvatusta. Vaikeneminen ja asioiden sivuuttaminen kertovat lapselle, että omassa kehossa onkin jotakin pahaa ja hävettävää. Perusteettomat kiellot ja rajoitukset taas vain siirtävät turhaa häpeää aikuisesta lapseen. Ja mikäli me vanhemmat emme puhu, niin arvatkaapa, ketkä sen puhumisen hoitavat? Aivan, media ja vertaiset. Kukin voi kohdallaan miettiä, onko esimerkiksi populaarimedian välittämä viesti seksistä ja seksuaalisuudesta sellainen, mitä haluamme lapsemme ensisijaisesti vaalivan.

Seksuaalikasvatuksen saralla olen pienten lasten äitinä nojannut siihen ymmärrykseen, että lapsen seksuaalisuus on jotain aivan muuta kuin aikuisen seksuaalisuus. Lapsen seksuaalisuus on ihmettelyä, leikkiä, tutustumista ja kokeilua. Kun siis nelivuotiaani kotioloissa asettuu tanakkaan haara-asentoon ja matkii poikien pissaamista hurjin ääniefektein ja liioitelluin elein, suon hänelle tämän roolikokeilun riemun. Ja mikä minä olen sitä tuomitsemaan? Tuoreessa muistissa kun on vielä nuoruuden omat kokeilut P-Maten kanssa.

photo credit: wolfgangfoto via photopin cc


Tutustu myös:

Osallistu keskusteluun!

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s